Kyberturvallisuuspalvelut
Kyberturvallisuuspalvelut kattavat laajan valikoiman ratkaisuja ja toimia, joilla pyritään suojaamaan organisaation tietojärjestelmiä, verkkoja ja tietoja kyberuhilta. Tarjoamme seuraavia palveluja:
Turvallisuusriskien arviointi
Organisaation infrastruktuurin, sovellusten ja prosessien analysointi mahdollisten haavoittuvuuksien ja turvallisuusriskien tunnistamiseksi. Tietoturvariskien arviointi sisältää yleensä seuraavat vaiheet: Varojen tunnistaminen, uhkien tunnistaminen, haavoittuvuuksien tunnistaminen, todennäköisyyden ja vaikutusten arviointi, riskien laskeminen, riskien priorisointi, lieventämisstrategioiden kehittäminen, riskinarvioinnin dokumentointi, tarkistaminen ja päivittäminen. Hyvin toteutetun tietoturvariskien arvioinnin avulla organisaatio voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä resurssien kohdentamisesta ja turvatoimien toteuttamisesta kriittisten omaisuuserien suojaamiseksi ja onnistuneiden verkkohyökkäysten todennäköisyyden vähentämiseksi.
Tunkeutumistestaus
Simuloitujen verkkohyökkäysten toteuttaminen organisaation turvatoimien tehokkuuden arvioimiseksi ja heikkouksien tunnistamiseksi. Meillä on erittäin hyvä tietämys penetraatiotestausmenetelmistä, OWASP:stä ja OSSTMM:stä.
Meillä on erinomaista kokemusta SOC-työstä (Security Operations Centre), valvonnasta, kyberuhkien tunnistamisesta ja SIEM-alustojen ja useiden skannerien tietojen analysoinnista.
Meidät on lueteltu DIH Slovenian asiantuntijaluettelossa.
Slovenian digitaalisen innovoinnin keskus ylläpitää asiantuntijaluetteloa, jonka avulla yritykset voivat saada laadukkaita toimeksisaajia digitaalisen osaamisensa parantamiseen, digitaalisen markkinoinnin käyttöönottoon, kyberturvallisuuden parantamiseen ja digitaalisen strategian laatimiseen. Kyberturvallisuuden asiantuntijat.
Turvallisuusriskien arviointi
Luo inventaario organisaation kriittisestä omaisuudesta, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, tiedot ja verkkokomponentit. Tämä auttaa määrittämään, mitkä omaisuuserät ovat tärkeimpiä ja mitkä vaativat korkeinta suojaustasoa.
Luettele organisaation tietojärjestelmiin kohdistuvat mahdolliset uhat, kuten hakkerit, haittaohjelmat, sisäpiirin uhat, luonnonkatastrofit tai laitteistoviat. Tämä vaihe auttaa ymmärtämään eri tapoja, joilla organisaation omaisuus voi vaarantua.
Analysoi organisaation infrastruktuuria, järjestelmiä, sovelluksia ja prosesseja löytääksesi heikkouksia tai haavoittuvuuksia, joita uhat voivat hyödyntää. Tämä voidaan tehdä haavoittuvuuksien skannauksen, tunkeutumistestauksen tai järjestelmäkonfiguraatioiden ja turvallisuuskäytäntöjen tarkastelun avulla.
Arvioi, kuinka todennäköisesti kukin uhka hyödyntää tiettyä haavoittuvuutta, ja arvioi mahdolliset vaikutukset organisaation omaisuuteen, toimintaan ja maineeseen. Tämä vaihe auttaa priorisoimaan riskit niiden mahdollisten seurausten ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella.
Laske riskitaso kullekin uhka-haavoittuvuusparille kertomalla todennäköisyys- ja vaikutuspisteet. Tuloksena saadaan numeerinen arvo, joka edustaa kokonaisriskiä, joka liittyy tietyn uhan hyödyntämiseen haavoittuvuuden avulla.
Aseta tunnistetut riskit järjestykseen niiden laskettujen riskitasojen mukaan. Tämä auttaa määrittämään, mitkä riskit vaativat eniten huomiota ja resursseja lieventämiseen.
Kehitetään ja toteutetaan asianmukaiset turvatoimenpiteet, toimintatavat ja menettelyt tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Näitä voivat olla tekniset ratkaisut (esim. palomuurit, salaus), hallinnolliset valvontatoimet (esim. turvallisuuskäytännöt, pääsynvalvonta) ja fyysiset suojatoimet (esim. suojatut tilat, kulkuluvat).
Dokumentoi koko riskinarviointiprosessi, mukaan lukien tunnistetut varat, uhat, haavoittuvuudet, riskilaskelmat ja lieventämisstrategiat. Tämä dokumentaatio toimii perustana jatkuvalle riskinhallinnalle, ja sitä voidaan käyttää osoittamaan, että sääntelyvaatimuksia noudatetaan.
Tarkista ja päivitä riskinarviointi säännöllisesti, kun organisaation ympäristö, omaisuuserät ja uhkakuva kehittyvät ajan myötä. Näin varmistetaan, että riskinarviointi pysyy oikeana ja merkityksellisenä, mikä auttaa ylläpitämään tehokasta turvallisuusasennetta.
Tunkeutumistestaus
Määrittele tunkeutumistestin tavoitteet, laajuus ja rajat. Tähän kuuluu testattavien järjestelmien ja sovellusten määrittäminen, testausmenetelmistä ja -välineistä sopiminen sekä aikataulun ja viestintäsuunnitelman laatiminen.
Kerää tietoa kohdejärjestelmistä ja -organisaatiosta. Tähän voi sisältyä passiivista tiedustelua, kuten julkisten tietojen, avoimen lähdekoodin tiedustelutietojen (OSINT) tai DNS-tietojen tutkimista, ja aktiivista tiedustelua, kuten verkon skannausta, porttien skannausta tai palveluiden luettelointia.
Tunnistetaan mahdolliset haavoittuvuudet ja heikkoudet kohdejärjestelmissä, sovelluksissa tai verkkoinfrastruktuurissa. Tähän voidaan käyttää automaattisia haavoittuvuuksien skannaustyökaluja, manuaalisia koodin tarkistuksia tai muita tekniikoita.
Yritä hyödyntää tunnistettuja haavoittuvuuksia saadaksesi luvattoman pääsyn, laajentaaksesi käyttöoikeuksia tai häiritäksesi kohdejärjestelmiä. Tässä vaiheessa testataan organisaation puolustusta ja määritetään onnistuneen hyökkäyksen mahdolliset vaikutukset.
Ylläpidetään pääsyä vaarantuneisiin järjestelmiin, kerätään lisätietoja ja tutkitaan uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Tämä vaihe auttaa arvioimaan, kuinka paljon vahinkoa hyökkääjä voi aiheuttaa sen jälkeen, kun hän on päässyt järjestelmään aluksi käsiksi.
Dokumentoi tunkeutumistestin havainnot, mukaan lukien löydetyt haavoittuvuudet, käytetyt hyväksikäyttökeinot ja mahdolliset todisteet onnistuneesta vaarantamisesta. Raportissa olisi myös annettava suosituksia havaittujen riskien vähentämiseksi ja organisaation tietoturvatilanteen parantamiseksi.
Organisaation olisi pyrittävä korjaamaan havaitut haavoittuvuudet ja toteuttamaan suositellut turvatoimenpiteet. Kun haavoittuvuudet on korjattu, on hyvä käytäntö suorittaa uusintatesti sen varmistamiseksi, että tietoturvaongelmat on tehokkaasti korjattu.
